Breyer Shire saapuu!

Breyer-laumani uusin jäsen, Shire!

Lupasin itselleni blogin perustamisen kunniaksi hankkia yhden uuden pienoismallihepan ja kun tämän vuoden uudet tavalliset Breyerit julkaistiin, tiesin heti, kenet valitsen. Tämä kyseinen Shannondel - moldi on ollut toiveissani siitä lähtien, kun Breyer julkaisi siitä vuonna 2017 vain amerikkalaisista kivijalkapuodeista saatavan version, Markuksen, joka oli tehty shiren ja schwarzwaldin risteytykseksi. Rakastan jykeviä hevosia ja schwarzwaldi on yksi monista lempi hevosroduistani, joten joku päivä olisi ihanaa omistaa vielä sekin versio. Aiemmin Shannondel-moldia ei olekaan saanut tavallisena versiona, vaan vain Premier Collectionin tilaajana tai BreyerFest-tapahtumista erikoisjulkaisuina, ja se tekeekin tästä Shiresta erityisen minulle.

Shire on myös ensimmäinen pienoismalliheppa, jolle keksin nimen jo kauan ennen itse ostamista. Koska tällä versiolla on nuo sinikeltaiset pompulat (joku viisaampi saa sivistää jos näille on jokin virallinen nimitys), päätin heti tehdä tästä Shiresta ruotsalaisen työhevosen, joka kantaa nimeä Big Sven, viitaten samalla hauskasti myös Big Beniin 😆

🐎

Maltoin ottaa kuvia vielä avaamattomasta boksista, jossa Sven kulkeutui luokseni. En ole varma kuinka kauan vielä säilytän näitä bokseja, sillä ne vievät paljon tilaa, eikä niitä ole juurikaan suunniteltu niin, että hevoset voisi kätevästi laittaa niihin takaisin säilöön. Kovin suurta arvoakaan ne eivät käsittääkseni tuo käytetyille malleille, jos ne kerran on jo sieltä avattu. Silti vielä säilytän kahta Breyerin boksia... Ehkä kun olen saanut toisenkin niistä kuvattua, raaskin heittää ne pois, niin ei jää vaivaamaan, että tuli heitettyä pala historiaa mäkeen 😅

Takapuolella on vähän tietoa shirenhevosista ja vähän myös Breyerin omasta tuotannosta.

Paketin päädyt olivatkin vain peilikuvia toisistaan, enkä tullut ajatelleeksi asiaa kuvatessa 😂

Lahjakas.fi:sta tilaamalla sain valita kaupan päälle tällaisen Traditional-kokoisen loimen. Värejä ei ollut enää kovin montaa jäljellä, mutta musta toimii yleensä joka tilanteessa. Olin tosin varautunut myös siihen, ettei loimi mahtuisikaan Svenille, sillä se on yksi Breyerin tuhdeimmista malleista, ja valmistettu paljon myöhemmin kuin nämä loimet.

Kyseinen loimi onkin ainakin 10 vuotta vanha! Pakkauksen taakse on nimittäin lätkäisty valmistusvuodeksi 2008.

Tässä vielä kokovertailu boksin ja loimipakkauksen välillä.

Vapauttaessani Sveniä pahvisesta vankilastaan, sieltä tupsahti ulos myös tällainen pieni katalogi. Aiemmin en ole itse tällaista saanut Breyereideni mukana, mutta olen nähnyt muiden harrastajien saavan, joten oli mukava päästä itsekin viimein selailemaan tätä lehtistä. Kaikki lehdessä mainostettavat tuotteet löytyvät tietysti netistä, mutta tätä on kiva selailla ihan vain silmänruoaksikin.

Kelpaisi kyllä voittaa tonni tätä hintavaa harrastusta varten 😂

Lopulta Sven pääsi vapaaksi ja minä pääsin puolestani ihailemaan sitä! 💓

Olen erityisesti kiintynyt yksityiskohtaisiin ja kirjaviin hevosiin, joten Shire tuntuikin aluksi suurelta poikkeukselta tähän sääntöön, mutta kun pysähtyy ajattelemaan, onhan tässäkin paljon yksityiskohtia. Erityisen iloinen olen siitä, että Breyer teki tämän mallin pohjaväriin täpliä, vaikka kyseessä onkin vain tavallinen julkaisu tästä moldista. Svenin koko keho on nätisti varjostettukin. Tuskin kukaan olisi ihmetellyt yllätyksetöntä valkoista pohjaväriä, joten pisteet tästä ylimääräisestä vaivannäöstä!

 Kasvoissakin on käytetty runsaasti väriä. Ilme on kuin lempeällä jättiläisellä.

 Lähikuvaa tupsuista.

Juurista puuttuu paikoitellen vähän maalia, mutta sellainen on odotettavissa tällaisilta pieniltä yksityiskohdilta. Pitääkin olla näiden kanssa varovainen, jotteivät pääse katkeamaan.

Toiselta puolelta osa harjasta on vapaana. Tällä puolella tupsujen maalaus on vähän parempi laadultaan.

Pitäisi jatkossa muistaa ottaa tältä puolelta enemmän kuvia. Liikkeen tuntu on oikein miellyttävä.

Ihanat vuohiskarvat! 😍

Seuraavaksi kokeilin laittaa loimen Svenille. Se mahtui orin päälle nippanappa, mutta näyttää silti aika hyvältä! O.o

Vähän tiukkaa tekee, mutta onneksi Sven ei valita 😅

Googletettuani tuon USDF:n minulle selvisi sen tulevan sanoista United States Dressage Federation. Ei taida kouluratsastus ihan olla Svenin laji, tai noh, mistäs sitä tietää... 😆

Piti tietenkin testata loimea muillekin hepoille. Gypsy Vanneria se ei ainakaan kovin paljon imarrellut.

Sunshowerille loimi voisi ehkä myös käydä, mutta itseä kyllä jäisi häiritsemään tuo roikkuva kiinnitysnauha.

Nauhaa ei voi millään lailla kiristää hoikempia malleja varten, sillä tarrakiinnityksen paikka on melko lyhyt.

Lisäksi vasta muutamien pukemisten ja riisumisten jälkeen tarranauhan ommel alkoi jo antaa periksi. Ei ehtinyt onneksi pahasti vielä lähteä, mutta eipä se hirveästi haittakaan, kun ilmaiseksi sain 😅 Voin myös aina käyttää tätä loimea apuvälineenä omien loimien väsäämisessä.

Pakollinen kokovertailu suurimmasta pienimpään, vasemmalta oikealle. Sven tietysti vei voiton kaikin puolin.

Suosittelen myös, että jos hankitte tämän kyseisen moldin, olkaa todella varovaisia laittaessanne sitä esille. Vaikka kaveri pysyykin omillaan pystyssä, se on silti äärimmäisen hutera ja kaatuu taatusti jossain vaiheessa. Osasin itse varautua tähän muiden harrastajien kertomien kokemusten perusteella. Siksi Sven on sijoitettu hyllyni nurkkaan loimitettuna toisen hepan tukiessa sitä toiselta puolelta, jottei se varmasti hievahda minnekään.

 🐎

Tässä vielä loppukevennykseksi muutamia ulkokuvia Svenistä, jotka otin juuri ennen kuin lumet sulivat pois. Puoliksi sulanut lumi ja paljas maa sopivat minusta hyvin Svenin väreihin, joten oli pakko tarttua hetkeen ja mennä ihmisten ilmoille :) Olisin kyllä halunnut metsäisemmän taustan näille, muttei täältä kaupungista sellaista oikein löydä kovin helposti, joten tähän oli tyydyttävä. Toivon kyllä joskus voivani ottaa uskottavampia kuvia näistä hepakkeista.

 

Juuri kun valokuvaussessioni päättyi, Sven päättikin itsestään kaatua kyljelleen tuohon kostealle ruohikolle! 😨 Ei käynyt onneksi pahasti, mutta kyllä kirpaisi nähdä valkea pinta hetken aikaa märkänä ja mutaisena... Onneksi kämppikseni oli mukanani kuvaamassa ja lainasi minulle huiviaan, jolla sain Svenin pyyhittyä varovasti puhtaaksi heti kaatumisen tapahduttua. Juuri tällaisten tapausten vuoksi olkaa siis varovaisia tämän mallin kanssa!

Suosikkini👍

Ei liene epäselvää, ettenkö olisi tyytyväinen uuteen laumani jäseneen. Edellisen postauksen askarteluinto vielä vähän kummittelee ja mieli tekisi tehdä Svenille, ja muillekin, omia varusteita, ynnä muuta kilkettä. Vähän on tullut uusia askartelumateriaaleja jo hankittuakin, enää pitäisi vain päättää mitä tekisi! 😏 Täältä sitten aikanaan näette, mitä tulee saatua aikaan.

 

Sven kiittää ja kumartaa! 💕